Kukan valaisu harjoituksia.

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt tulevaa kesää ja varsinkin kukkia ja lähinnä niiden kuvaamista, olen aina pitänyt kukkien kuvaamisesta mutta se ei välttämättä ole niin helppoa kuin luulisi tai ei ainakaan minun mielestäni.
En omista macro-objektiiviä joten tarkat lähikuvat voin unohtaa, paitsi että minulla on kyllä Kenkon loittosarja jolla voisi lähikuvaustakin harrastaa, mutta lähinnä minua kiinnostaa tuo kukkien valaisu ja sen vaikutus kuvaan, siis mistä suunnasta se pitää valaista ja millä.

Nyt kokeilin aamuauringon aikaan erivälineillä tuota valaisua, ja apuvälineinä minulla oli mm. tavallista foliota, kullan ja hopean värinen heijastin, taskulamppu, sekä käytin myös yhdessä kuvassa kameran salamaa mutta salaman käyttö on minulle täysin tuntematon alue ja siihen minulla ei ole tällä hetkellä aikaa eikä halujakaan perehtyä.

Kamerana oli Canon 500D ja linssinä oli Canon EF 50mm 1:1.8 II



Tämä kuva on otettu niin että aurinko tulee oikealta takaviistosta ja lisäksi olen yrittänyt ohjata valoa siihen hopean värisellä heijastimella etuvasemmalta ja alhaalta päin foliolla. Aukkona käytin kaikkein pienintä eli f/22 suljinajan pistin 1/30 sekunttiin ja ISO arvo oli 100.



Nyt oli kameran oma salamakin käytössä mutta yritin salaman suunnan estää kädellä eli niin että salama valaisee ainoastaan kukan oikean reunan ja hopeanvärisellä heijastimella ohjasin auringonvaloa suraan kukan edestä, aukkona f/20 suljinaika 1/80 ISO 100.




Sitten kokeilin myös LEDtaskulampun lisäämistä kuvaan eli vasemmasta yläreunasta lisäsin valoa lampulla ja muuten valaisu oli takaa tulevan auringonvalon lisäksi alaviistosta tuleva kullanvärinen heijastin. Aukkona oli f/11 ja suljinaika 1/80 ISO 100.



Tästä tuli aika "pehmeä" ja tarkkuuskin näköjään hieman ontuu, mutta se nyt ei ole pääasia vaan tuo valo. Oikealta tulevan auringonvalon lisäksi tässä oli foliota alapuolella ja vasemmalta takaa tuleva hopeanvärinen heijastin, yritin kuvaan saadaepäselvän taustan ja katsoa miten se vaikuttaa kuvaa ja sen vuoksi aukkona oli f/2.2 ja suljinaika oli 1/4000 ISO 400.

Olisin halunnut että taivas olisi ollut sinivalkoinen ja se olikin siis heti sen jälkeen kun aamuaurinko oli poistunut minulta piiloon, aamulla aurinko paistaa parvekkeellani noin klo. 5-6.30 tai siis esille tulee kun se nousee ,sitten se menee piiloon ja palaa ilta päivällä ja paistaa laskuun asti, sinänsä hyvä koska voi hyvin harjoitella "parhaimpien" valohetkien aikaan tuota kuvaamista, menemättä sen pidemmälle kuin partsille.

Toivottavasti jotakin näistä opin ja kesän aikana tulen saamaan paljon "hyviä" kukka kuvia, niitä on meinaan kasvamaasa omalla pellolla ja niitä on kasvamassa PALJON.

Jatkan edelleenkin harjoitelua ja lisäilen juttua jos tarvetta tulee, toivon myös että joku muukin näistä hyötyy vaikkakin olen tämänkin testin tehnyt vähäisellä kokemuksellani ja hieman "kyseenalaisilla" apuvälineillä (lue: Led taskulamppu).

Lisään yhden kuvan joka otettu vastaavasti ilta-auringon aikaan:



Tuossa kuvassa ilta-aurinko paistaa viistosti takaa vasemmalta ja oikealla puolella minulla on kullanvärinen heijastin jonka yritin kohdistaa kukan keskustaan.
ISO on 100 aukko f/22 suljinaika 1/50 valotusta korjasin -1

Io amo i fiori

"Herätyskello"

Seuraavat kuvat kuuluvat sarjaan "myös epäonnistuneet kuvat" voivat toimia johonkin liitettyvä.
(Huono selitys kun kuva on mennyt persiilleen)



- Nyt alkaa olemaan aika ihmisten jo heräillä, etsinpä sopivan paikan.


-Sitten avaan hieman kurkkua, että saan hieman ääntä lisää



- YLÖÖÖÖS !!!!!!, EIKÖ SANA KUULU, VAI EIKÖ SE TEHOA, KELLO ON JO YLI 5, YLÖÖÖS!!!!!!

Oggi è oggi, domani sarà ieri.

Kirkossa kuvaamassa.

Helsingin Kontulassa olevan Mikaelin kirkon alttari




Olin ensimmäistä kertaa kirkossa kuvaamassa, tosin kyseessä ei ollut hengellinen tapahtuma vaan tyttäreni viulukoulun kevätjuhla. Olen aina ajatellut että kirkossa kuvaaminen olisi hankalaa, kun epäilin että valaistus kirkoissa olisi samaa luokkaa kuin harjoitusjäähalleissa, eli olematon. Yllätys oli suuri kun kirkkoon menimme, valaistushan olikin oikeastaan mukava, luonnonvaloa tuli paljon isoista ikkunoista ja ikkunoita oli vielä joka puolella sekä ylhäällä että sivuilla joten ISO arvotkin jäi "vain" 800 lukuun.




Otin paljon kuvia eri esiintyjistä mutta en julkaise muiden kuin oman tyttäreni kuvia ja se sen vuoksi että vaikka paikassa kuvaaminen on sallittu niin en ole julkaisuun kysynyt lupaa muilta esiintyjiltä joten näillä mennään. Yritin pitää aukon mahdollisimman isona kaikissa kuvissa jotta olisin saanut mahdollisimman "epäselvän" taustan kuviin ja mielestäni se onnistui aika hyvin, tosin minulla taas tuli ongelma oman pöytäkoneen näytön kanssa eli kuvat näyttävät ihan hyviltä pöytäkoneen näytöllä mutta kun katson kuvia kannettavan näytöllä niin ne näyttävät tummilta, kalibrointilaite olisi paikallaan mutta kun tuo maksaa noin 100€ niin pärjään tällä hetkellä ilmankin.



Tyttäreni kuvista sain mielestäni hyviä muistoja, kun hän oli soittamassa ja kuvat aion myös polttaa levylle ihan vain varmuuden vuoksi että saamme tytön viulunsoiton alkumetreiltä muistoja talteen..



Käytössä kirkossa minulla oli tuo Canon 1D Mark II ja Tamron 70-200 2.8 objektiivi. Hyvin nuo kaksi kulkee käsi kädessä ja yhdessä niitä on mukava käyttää, kuvissa huomasin jonkin verran kohinaa, mutta siitä ainakin osa on tullut jälkikäsittelyn ja kroppaamisen yhteydessä, minua ei kohina haittaa ja oikeastaan kun tarkemmin katson kuvia niin se kohina jopa sopii kuviin, minun mielestäni siis....

Kuviin olen tyytyväinen niin kuin on myös muutama muukin ihminen joilta olen palautetta saanut, tosin täytyy sanoa että kyseessä on normaalit ihmiset joilta palautetta olen saanut ja tarkoitan normaalilla ihmisellä semmoista joka ei kuvaamista itse harrasta ja heidät voisi varmaan luokitella luokkaan "kännykkäkuvaaja" ei siis pahassa mielessä vaan sen takia että tarkoitukseni tulee ilmi.

Se että näihin harjoituskuviin olen tyytyväinen ei tarkoita sitä että lähtisin kuvaamaan kirkkoon enemmänkin tai tietysti joitakin tämmöisiä lasten tapahtumia kyllä mutta esim. häitä tai rippijuhlia en kuvaisi koska en itselleni antaisi ikinä anteeksi sitä jos menisin kuvaamaan jonkun ainutlaatuisen tapahtuman tietämättä yhtään mitä olen tekemässä ja siten pilaisin jonkun juhlan muistojen tallentamisen...

Immagine potranno essere dei ricordi

Kennojen ero.

Olen jo vuoden ajan miettinyt sitä että mikä on järjestelmäkameroiden kennojen ero ja miten se kennon koko vaikuttaa mm. kuva-alaan siis minkä kokoinen kuva milläkin kennolla tulee.

Olen asiaa kysynyt usein mutta olen saanut vastauksena yleensä liian teknisiä selostuksia joilla ei ole mitään tekemistä minun ymmärtämisen kanssa, eli en ymmärrä eri laskukaavoja koskien juurikin tuota kennon kokoa, siis vika ei ole ollut selittäjien vaan minun yksikertaisesti liian vähät tiedot ja taidot koskien kamera tekniikkaa.

Nyt sain suhteellisen hyvät neuvot joka avasi minulle paljon tietoa, sain tuon neuvon eräältä digikuvaukseen liittyvältä sivustolta ja se kuuluu lyhentämättömänä seuraavalta:

no otahan cropillasi kuva lyhimmällä polttovälillä ja sit kerrot sen polttovälin 1,6:lla ja otat sillä polttovälillä uuden kuvan. sillä saat vähän hahmotettua että paljon kräppi rappaa reunoilta kuvaa pois

Otin seuraavt kuvat tuolla neuvolla:



Kuva otettu Canon 500D kameralla ja objektiivinä käytetty Tamron 18-270 putkea ja poltoovälinä oli 18mm, siis laajin mitä tuolla putkella saa.



Sitten kerroin tuon 18mm 1,5 eli päästiin 27mm, ja jo tuossa vaiheessa tajusin siis sen että mikä ero on täysi kennoisen ja kroppikennoisen kanssa.



Otin vielä yhden kuvan kertoimella n.1,67 eli oltiin 30mm polttovälissä.


Ero on aikamoinen ja siis selkeä.

Tämän hyvän neuvon lisäksi minulle avautui mahdollisuus kokeilla ihan oikeasti eri kennojen eroja kun sain lainaksi Canon EOS MARK 1 II(1,3 kroppikenno) kameran ja myös sillä otin kokeilu kuvan.



Nyt käytössä on Sigman 15-30mm putki ja polttoalueena on 15mm ja kamera on siis Markku 1 II.



Sitten otin omalla Canon 500D kameralla ja tuolla Sigman 15-30 putkella vertailukuvan ja ero on aika selkeä mitä tulee kuva-alaan.

Olisin tietysti voinut panostaa noiden kuvien sisältöönkin mutta kun tarkoitukseni oli vain selvittää itselleni tuon kennojen ero ja näillä kuvilla ero selkeni minulle ihan täysin, siis tuon kuvan-alan osalta, muut erot selvittelen pikkuhiljaa.

Loppujen lopuksi asia ei ollutkaan niin vaikea mutta kun tuppaa olemaan niin että kun joltakin keskustelupalstalta asioita ja neuvoja kyselee niin vastaukset ovat yleensä liian teknisiä ja en itse ainakaan niitä aloittelijana ymmärrä, jos olisin saanut tuon neuvon koskien tuota polttovälin kertomista vuosi sitten niin olisin asian jo silloin tajunnut.

Luulen että yksi syy siihen että neuvojat eivät asioita yksinkertasena selitä on yksinkertaisesti pätemisen sekä näyttämisen tarve, aika usein juurikin samat ihmiset noita sekavia ja liian teknisiä neuvoja jakavat, en tiedä miksi, itse ainakin osaan jatkossa antaa selkeän ohjeen mikäli sitä joku kysyy. Tietysti voi olla sekin että olen itse liian tyhmä ymmärtääkseni noita neuvoja mutta en myöskään niistä voi oppia kun en niitä tajua. Olisi varmaan ainakin aloittelijan etu jos neuvot voisi vääntää rautalangasta eikä luetella neuvoja suoraan teknisestä sanastosta.


Sono più saggio

Kurssille matkani käypi.

Olen aikasemminkin käynyt digikuvauksen perusteita käsittelevällä kurssilla mutta paljon aisoita on ehtinyt unohtua ja ei varmaan vähiten sen takia että olen viimeaikoina jättänyt kaiken muun kuvaamisen erittäin vähälle ja keskittynyt vain tuohon junnukiekkokuvaamiseen.

Nyt alkaisi maanantaina jälleen kurssi työväenopistolla ja se käsittelee juurikin perusteita ja sen lisäksi kuvankäsittelyn alkeita.

Menen kurssille avoimin mielin ja opiskeluintoa täynnä niinkuin aina kun jollekkin kurssille olen menossa.Odotan kurssilta että saisin palautettua hieman itselleni noita perusjuttuja ja tekniikkaa mieleeni, olen niitä paljon itsenäisesti opiskellut ja erittäin paljon asiasta lukenut mutta kun tuntuu siltä että minun aivokapasiteettini on rajallinen ja kun uutta tietoa tulee toisesta korvasta sisään niin vanha tippuu toisesta korvasta ulos, mutta nähtäväksi jää mitä tuossa 16 tunnin aikana mieleeni palailee ja uutta tuleepi tilalle.

Kurssi johon olen menoosa on seuraava: LINKKI


Olen työväenopiston kursseilla käynyt aikaisemminkin mm. seuraavilla kursseilla: sommittelu, digikuvauksen alkeet, valaistukseen liittyvä kurssi, ja jonkun muunkin kurssin, pidän kursseja hyvinä ja opettajat ovat olleet hyviä ja opetus on ollut mielestäni asiallista ja hinnat ovat erittäin sopivia työttömänkin kukkarolle ja sen vuoksi en ole edes käyttänyt hyväksi mahdollisuutta alennettuun kurssimaksuun enkä käytä mahdollisuutta nytkään, kuvaukseen liittyvien kurssien lisäksi opiskelen työväenopistolla tällä hetkellä Italiaa joka tosin on "kesätauolla" ja tuota on tullut nyt opiskeltua syys ja kevätlukukausi ja syksyllä taas jatketaan.

a vita è un apprendimento

Vaihdon aika?

Nyt alkaisi olemaan aika vaihtaa tuo minun "työjuhtani" parempaan ja mahdollisesti täysikennoiseen runkoon.
Alan juniorikiekkokuvaamisen suhteen olemaan tilanteessa jossa kaluston tai lähinnä kameran suorituskyky on tullut vastaan eli en ainakaan paljon parempaan jälkeä pysty tekemään tuolla minun Canon 500D rungolla ja olisi aika saada uusi, mutta ongelmana on se että mistähän sen uuden rungon kehittäisi.

Nykyinen kalustoni kiekkokuvaamiseen: Canon 500D+ akkukahva ja objektiiveinä Tamron 70-200mm 2.8 ja Tamron 18-270mm.

Olen laskenut että pystyisin säästämään runkoa varten kuukaudessa noin 150€ ja jos mahdollisesti päätyisin täysikennoisen eli Canon 5D markII hommaamiseen niin aikaa menisi säästäessä vuoden verran, ei sinänsä paha ja varmaan vuoden sisällä hinnatkin tippuisi  jonkin verran alaspäin nykyisestä n. 1900 eurosta. 

Täysikennoinen olisi kiekkokuvaamiseen parempi ja muutenkin ehkä alkaisi olla aika siirtyä noista ihan perusjärkkäreistä askeleen eteenpäin, tosin se  tarkoittaisi myös sitä että menisi myös ns. yleisobjektiivi vaihtoon mutta onneksi tuo nykyinen "kiekkoputki" kävisi myös tuohon täyskennoiseen.

En tiedä vaan miten sitä osaa vuoden odottaa ja säästää tuohon runkoon mutta kun vaihtoehdot ovat oikestaan siinä niin eipä siinä auta kuin odotella.

Tai en tiedä jospa sitä vaikka voittaisi  Lotossa ja pääsisi ostamaan rungon aikaisemmin mutta taitaapi olla vain päiväunia nuo ja odotteluksi menee että pääsee kuvaamaan junnukiekkoa paremmalla kalustolla,mutta onpahan ainakin jotakin mitä odottaa....

Vita e l'hobby è costoso

Aika.

Kuka ihme on joskus mennyt keksimään että vuorokaudessa ei ole kuin 24 tuntia, en tiedä, mutta samalla kun keksijä on keksinyt tuon 24 tuntia niin miksi ihmeessä ei ole voinut keksiä saman tien että vuorokaudessa olisi vaikka 34 tuntia, silloin olisi hieman enemmän aikaa tehdä kaikki mitä pitäisi päivän aikana, kun nykyään tuo 24 h ei näytä riittävän mihinkään vaan tunnit yksinkertaisesti loppuun kesken.

Grande è piccolo

Viikottainen työhakemusten lähetys.

Minulla on tapana kerran viikossa ottaa yksi päivä jolloin lähettelen työhakemuksia eri yrityksiin ja tänään on taas päivä jolloin kävin mol.fi sivuston läpi ja lähetin mahdollisimman monta työhakemusta.
Löysin kaiken kaikkiaan 5 paikkaa johon lähetin hakemuksen ja jokaisen hakemuksen kirjoitin erikseen ja ajatuksella eli en käyttänyt "leikkaa ja liimaa" tyyliä.

Olen tätä tyyliä käyttänyt tämän kevään aikana ja arviolta satakunta hakemusta olen kaiken kaikkiaan lähettänyt.
Vastauksiakin olen saanut, kaikki kaksi kappaletta.

Ehkäpä vastauksia saisi yrityksiltä kerjäämällä....

En jaksa ymmärtää sitä että yritykset jotka hakevat työntekijöitä eivät vastaa hakijoille vaan annetaan hakijan vaan odotella ja ihmetellä josko sitä paikkaa jostakin löytyisi, onko se paljon pyydetty että edes pienen ajan käyttäisi siihen että ilmoittaisi hakijoille että:  hakijoita oli paljon ja ette juuri nyt ollut valittujen joukossa. 


Tuolla yksinkertaisella ja lyhyellä kirjoituksella hakija tietäisi että hakemus on ainakin käsitelty ja hakija ei ole turhaan  sitä lähettänyt.
Varmaan moni työtön ketä tätä samaa tyyliä käyttää ja paljon hakemuksia lähettää, kyllästyy siihen jossakin vaiheessa kun edes vastauksia ei tule ja hakija tekee omasta mielestään turhaa työtä ja loppujen lopuksi lopettaa hakemusten lähettämisen siihen kyllästyen.

Itse en tuota tapaa lopeta ennenkuin töitä olen löytänyt ja mielenkiinnolla pidän kirjaa että montako hakemusta olen lähettänyt ja montako vastausta olen saanut, vastausmäärän prosentti näyttää jäävän aika pieneksi.

Tästä voi tietysti päätellä sen että nyt on kyllä miehessä vikaa kun ei töitä löydy ja se voi olla ihan tottakin en tiedä, mutta kyllä veikkaan että vikaa löytyy jostakin muualtakin kun ei ammattitaitoinen, itseään kouluttanut ja raitis työntekijä ei töitä saa, ja veikkaan että yksi syy siihen on juurikin se että olen ammattitaitoinen ja koulutettu ja vieläpä Suomalainen, joten minulle täytyisi myös maksaa palkkaa ihan työehtosopimusten mukaan ja se ei ainakaan kuljetusalalla ole tällä hetkellä kovinkaan yleistä.

Voi myös olla sekin syynä vähäiseen vastausmäärään että en enää kuljetuspuolelta töitä etsi ja se sen vuoksi että ulkomaalaiset kuljettajat ovat polkeneet palkat niin alas että en voi lähteä kilpailemaan siitä, ammattiliittoni ei siihen suostuisi ja jos tekisin alle työehtosopimusten mukaista palkaa niin en enää olisi oikeutettu tarpeen vaatiessa esim. ansiosidonnaiseen päivärahaan. Olen puolentoista vuoden aikana käynyt kahdessa työhaastattelussa liittyen kuljetus puoleen mutta haastattelut on päättynyt siihen kun ensimmäisessä tarjottiin n. 4€ alle TES:ssin mukaista tuntipalkaa ja toisessa tarjottiin laittomia kilometrikorvauksia. Mutta odotellaan ja katsellaan, kyllä joskus vielä minullekkin töitä löytyy......

SOO SOO !!!!

Così bella è la terra.

Tyhjä olo.

Kiekkokausi on saatu päätökseen niin pelaajien kuin kuvaajankin osalta, mutta mitäs nyt?

Uusi kausi alkaa vasta yli kolmen kuukauden päästä ja mitähän perhanatta sitä sitten kuvaisi, en tiedä!
Pitää varmaan kokeilla tuota luonto, maisema ja kaupunkikuvausta  mutta kun siltä osilta on hieman tyhjä olo, eli ideoita ei ole ja tuntuu siltä että ei myöskään tule.

Olen yrittänyt etsiä jotakin jalkapallojoukkuetta josta voisin ottaa muutamia kuvia kesän aikana mutta eipä ole lähistöllä oikein semmoista seuraa josta lupaa kehtaisi mennä kyselemään, ja en oikein tiedä että minkälaisen vastaanoton saa jos valmentajalta menee kyselemään että: anteeksi saisinko viettää kesän teidän nappulajoukkueen kuvaajana, en teidän pelaajista ketään tunne mutta kun tykkään ottaa kuvia urheilevista nappuloista????, voi olla että nopeasti paikalla olisi semmoiset sedät sinivalkoisella autolla ja saisin kuljetuksen johonkin paikkaan jossa ei itse ruoka-annosta tarvitse pöytään kantaa vaan ruoka tuodaan suoraan "luukulle".

En tiedä kaipa sitä jotakin kuvaamista keksii, täytyy katella.

Dopo l'estate arriva l'autunno, per fortuna.

Idea ja idean piilossa pito.

Päivän mietteenä voisi kirjoittaa että jos jonkun idean keksii ja sitä on monta kuukautta miettinyt ja suunnitellut niin kannattaa pitää tieto ja se idea omana tietona eikä mennä sitä keskeneräisenä minnekkään mainostamaan.

Hyvin nopeasti idea on yleisessä käytössä ja oma suunnittelutyö on hukkaan heitettyä.

Itse olen asian nyt kantapään kautta oppinut ja toista kertaa samaa virhettä en tule tekemään vaan pidän ideat visusti omana tietona ja julkaisen vasta kun suunnitelman olen saanut päätökseen.

Mutta tämä on vain elämää, ei sen vakavampaa.

La vita è meravigliosa